Siinäpä se kaikessa lyhykäisyydessään. Takuttien kisoissa napsahti se viimeinen nousunolla kolmosiin ja nyt sitten oltaisiin saavutettu se, mikä koiralle olikin tavoitteena. Parcol Kikan kanssa päästiin aikoinaan 2 lk, josta 2 luvaa ja ajatteln että seuraavan kanssa pitää vähintään pykälä pidemmäs päästä.
A-radalla oli tuomarina Kari Jalonen. Rata oli minusta melko perusrata, ei mitään turhaa kuviota, mutta kuitenkin ne "vaadittavat". Parilla hypyllä Zippi valui ja kaksin kappalein tehtiin vielä pyörähdyksiä (puomilta putkelle ja kahden suorassa linjassa olevan hypyn väliin, kun ohjausta ei tullut...) Kepeille tultiin suoraan täydestä vauhdista ja ne se haki hirrrmu hyvin. Puomin alastulo oli virheetön, mutta "ei kelvollinen". Tuolla nollalla kuitenkin voitettiin luokka ja sieltä se viimeinen luva.B-radalle ei viitsitty jäädä, kun huomenna aamusta on luonnetesti ja B-rata olis kestänyt n. klo 20 saakka.
Nyt sitten suunnataan kolmosiin. Pari kisaa tälle vuotta, jotta näkee mitä pitää harjoitella ja sitten aluksi agility- ja sitten reenitauolle :)
KIITOS Annille majapaikasta ja rapsutukset gööttitytöille :) Niin ja Kiitos Elinalle aivan hirmuisen hienosta koirasta, jonka kanssa on kiva harrastaa ja arki mitä helpointa!
Suunnitelma onnistui siis liki täydellisesti: ne hyllyt haettiin Ikeasta ja nolla radalta :D
[LISÄOSA, luonnetesti]
Sunnuntaina lähdettiin seitsemän tienoilla kohti Kauhajokea ja luonnetestipaikkaa. Aluksi vissiin testattiin omistajan hermot ja heikoksi havaittiin. Testipaikalla odotettiin alkua liki 30 min, kun laittoivat pimeää huonetta valmiiksi.
Aloitetaas lopputuloksesta: 172 pistettä, osa-alueet +1, +1, +3, +2, +1, +3, +1, +3 (prikulleen samat kuin sen isällä Tamilla), laukauskokematon.
Sitten lyhyt ynnäys "liikkeistä". Koira leikki tuomarin kanssa ollen se "toivottu ruuvipenkki". Tämä osio meni juuri niinkuin ajattelinkin.
Kelkalla Zippi seisoa jökötti mun edessä, haukkui ja hypähteli eteenpäin. Kesti hetkisen että meni tutustumaan. Niinkuin odotinkin.
Minuun kohdistuvassa uhkassa koira seisoi mun edessä puolustaen, kunnes raiskari oli parin metrin päässä. Sen jälkeen saikin tulla ihan liki.. Tästä osiosta en olisi uskonut, että Z puolustais mua lainkaan.
Haalari ja räminätynnyri: haalaria säikähti enemmän, ohikulkiessa kiersi sitä. Tynnyrillä kääntyi vasten, mutta ei karkuun mitenkään paniikissa. Tuli tynnyrin tykö ja jatkoi siitä sitten haalarille, vähän kyllä maaniteltiin ja koira kiersi. Odotetut reaktiot.
Pimeä huone (ei ollut niin hirmu pimeä). Tuli hidastelematta mun tykö, näin uskoin olevankin.
Seinä. Puolusti itseään haukkumalla, mutta ei muuten.
Paukut. Laukauskokematon, sama oli MH:ssa.
Mietin useampaan otteeseen, vienkö Zipin luonnetestiin vaiko en - onko se liian penikkamainen sinne. Oli kuitenkin MH-kuvauksen tehneet tuomarit, joten ajattelin sitten viedä. Hauska kyllä, Zippi sai laukauksia lukuunottamatta juuri samat pisteet kuin sen isä Tami. Tamihan on laukausvarma. On kiva kuulla Saanan kommentit, että miten koirat käyttäytyivät kokeessa.
Lisään videot joskus jos jaksan.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste agikisat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste agikisat. Näytä kaikki tekstit
lauantai 25. syyskuuta 2010
tiistai 6. heinäkuuta 2010
Kuuma agikesä
Viime viikonloppuna ajeltiin Tuijan ja Karkin kanssa Tampereelle Agirotuun. Majapaikkana oli Annin majatalo, kiitos hirmuisesti Anni ja rapsutukset Myylle ja Mörkölle! Mörkö kyllä hurrmasi, se oli niin maailmaa rrakastava pentu ja oikea sylimönkijäinen yöllä. Toisena yönä se jo istui sitten "kotoisasti" naaman päälle :P Mörkö on Zipin siskopuoli ja naamassa on kyllä kovasti samanmoisia ilmeitä!
Sitten niihin puiseviin kisakertomuksiin, lauantaina kakkosen kisoja kaksin kappalein ja tulos oli tosipaskahyl ja hyvän mielen hylky. Tuossa aamun (rataantutustuminen 0740!) radalla oli kyllä yliyrittämistä mukana. Kakkosista pääsi 15 parasta illan avoimien sm-kisojen finaaliin ja sinne olisi ollut hauska päästä, mutta ei kyllä tuolla ohjaamattomuudella. Ratakin oli näennäisesti helppo, varsin looginen ja muutenkin etenevä, mutta muutama kikkailukohta. Niin vain oli tuloslista karua luettavaa, 34 starttaajasta tais yks nolla irrota! Radasta itsestään ei paljoa jäänyt mieleen, tosi epävarmasti ohjasin ja zippi vaan pyöri.
Illan radan tulos oli myös hyl, mutta rata oli tosi tosi sujuva meille. Alun putki/puomi erottelu onnistui hirmu hyvin, vaikka alkuun kuvion onnistumista aprikoitiinkin. Este 14 kolahti siiihen malliin, että ajattelin riman tulleen alas. Sitten neljänneks vikalla esteellä (putken ohivienti) z oli painamassa suoraan sinne väärään päähän putkea ja ajatteln tehdä koiralle sujuvamman radan, kun kerran se vitonen oli jo alla. Loppurata kepit-hyppy-hyppy sujui hyvin. Niin se tulos oli hyl, mutta eihän se rima tippunut. Itse asiassa hylkykään ei niin haittaa, rata oli muutoin hyvä. Eli tosi lähellä oli kolmosiin nousu, tosin vaikka jollain tapaa nousu olisikin kiva, niin meilä on hirmusti opeteltavaa.
takaisin majapaikassa oltiin vasta illalla ja parin siiderin jälkeen maittoikin uni :)
sunnuntaina oli vuorossa rotuviestit. Meillä oli pohjoisen gööttien joukkue, Saana & Rimi ja Tami, Tuija & Karkki ja minä & Zippi. Kukaan ei tainnut nollalla rataa selvittää, mutta oikein sujuvia pätkiä jokaisella. Ehkä me ens vuonna parannetaan ;)
Rusketusrannut muistuttavat kyllä agirodusta pitkään :) Oli hauska tutustua uusiin gööti-ihmisiin ja nähdä uusia gööttejäkin! Reissu oli kyllä raskas, maanantai töissä meni ihan muissa maailmoissa :D
vielä tämä viikko töitä ja sitten l-o-m-a. näyttää perinteeksi tulevan se, että loma aloitetaan klagilla, muita suunnitelmia lomalle ei olekaan :)
Sitten niihin puiseviin kisakertomuksiin, lauantaina kakkosen kisoja kaksin kappalein ja tulos oli tosipaskahyl ja hyvän mielen hylky. Tuossa aamun (rataantutustuminen 0740!) radalla oli kyllä yliyrittämistä mukana. Kakkosista pääsi 15 parasta illan avoimien sm-kisojen finaaliin ja sinne olisi ollut hauska päästä, mutta ei kyllä tuolla ohjaamattomuudella. Ratakin oli näennäisesti helppo, varsin looginen ja muutenkin etenevä, mutta muutama kikkailukohta. Niin vain oli tuloslista karua luettavaa, 34 starttaajasta tais yks nolla irrota! Radasta itsestään ei paljoa jäänyt mieleen, tosi epävarmasti ohjasin ja zippi vaan pyöri.
Illan radan tulos oli myös hyl, mutta rata oli tosi tosi sujuva meille. Alun putki/puomi erottelu onnistui hirmu hyvin, vaikka alkuun kuvion onnistumista aprikoitiinkin. Este 14 kolahti siiihen malliin, että ajattelin riman tulleen alas. Sitten neljänneks vikalla esteellä (putken ohivienti) z oli painamassa suoraan sinne väärään päähän putkea ja ajatteln tehdä koiralle sujuvamman radan, kun kerran se vitonen oli jo alla. Loppurata kepit-hyppy-hyppy sujui hyvin. Niin se tulos oli hyl, mutta eihän se rima tippunut. Itse asiassa hylkykään ei niin haittaa, rata oli muutoin hyvä. Eli tosi lähellä oli kolmosiin nousu, tosin vaikka jollain tapaa nousu olisikin kiva, niin meilä on hirmusti opeteltavaa.
takaisin majapaikassa oltiin vasta illalla ja parin siiderin jälkeen maittoikin uni :)
sunnuntaina oli vuorossa rotuviestit. Meillä oli pohjoisen gööttien joukkue, Saana & Rimi ja Tami, Tuija & Karkki ja minä & Zippi. Kukaan ei tainnut nollalla rataa selvittää, mutta oikein sujuvia pätkiä jokaisella. Ehkä me ens vuonna parannetaan ;)
Rusketusrannut muistuttavat kyllä agirodusta pitkään :) Oli hauska tutustua uusiin gööti-ihmisiin ja nähdä uusia gööttejäkin! Reissu oli kyllä raskas, maanantai töissä meni ihan muissa maailmoissa :D
vielä tämä viikko töitä ja sitten l-o-m-a. näyttää perinteeksi tulevan se, että loma aloitetaan klagilla, muita suunnitelmia lomalle ei olekaan :)
keskiviikko 9. kesäkuuta 2010
Valmis maailma
Blogihiljaisuudesta päivää.. valitettavasti päivitykset ovat jääneet melko vajavaisiksi, syynä tähän ovat hiirrmuiset työkiireet. Miksi maailman pitää olla valmis juhannukseksi? Eikö kesälomien jälkeen ole enää elämää? Tän takia siirrän varmaan suosiolla omat lomani loppukesäksi, enkä nyt siitä aio martyyriksi ruveta taikka sitä sen enemmän täällä puimaan.
Tässä lyhyt raportti menneestä, yritetään pysyä aikajärjestyksessä:
Gööttireenit Lempäälässä: Olipas kuulkaa hyvät harkat! Ei kaduttanut edes jälkeenpäin Mujusen ratojen skippaaminen P-saaressa (kisat oli yhtäaikaa ja oltiin jo ilmottu). Muutamia hyviä ideoita tuli ratatekemiseen, esim se ohjaajan "vähemmän pyllöttäminen ja enemmän pystyssä oleminen").
Gööttireenien jälkeinen sunnuntai. 2 rataa, Takuttien kisat ja tuomareina Sivakkala. Katarinan kadalla /hyppis/ hukkasin esteen nro 3, ihan normi välistäveto ja mentiin pitkäksi se. Välistävedon eka rima tippu alas. Makoisia keskipaloja oli, kun uskalsi ohjata. Loppupätkällä ohjaamattomuus näkyi ja koira vaan pyöri ja hyöri..
Vesan radalla kolahti myös välistä vedon eka rima alas. Näitä muuten aletaan reenaamaan! Puomi oli täydellinen ollakseen juoksupuomi - mutku meillei semmosta oo.. eli einiin hyvä 2/2. Keskipalat oli taas makoisia, putken jälkeinen takaakierto jolta A:lle ja kepeille oli hyvä ja Z haki ihan ite ne kepit. :) Loppuradassa koira taasen räkytti sitä ohjaamattomuutta, pyörittiin kolmen esteenkin yli. Tältä tais tulla 15 tulokseksi..
Nokialla käytiin kans. 3 rataa, tuomareina Nyberg ja A Huittinen. Eka rata oli hyppäri, jossa ryssittiin tosi helpot kohdat. Takaakiertohypyn rima tuli alas, kun räiskäytin käden alas hypyn päällä. Samainen käsi aiheutti kepeille pyörimisvitosen... näköjänsä piti pitää se alhaalla. Ja sitten pussin jälkeinen hyppy. Jään odottamaan koiran, että tullaan pituudelta yhtä aikaa. Tietty se on edellä ja ei sitten vaan hae sitä hyppyä. 15.
Agiradasta eka meni oli oikeestaan ihan kiva. Siis ilman hipsuja ihan kiva. Ratavirheet tuli yhdeltä pätkältä: muurin palikka, lentokeinu ja seuraava este (takaakierron eka hyppy - yllättikös) kielto. Ajauduin lentokeinun vuoksi väärälle puolelle hyppyä - ei silti, pitäis se toiseltakin puolen osata. Loppurataan, varsinkin keppejen hakemiseen (vekkaus edeltävällä esteellä ja haki kepit välittämättä puomista, joka oli ihan edessä) sekä puomin alastulo oli hyvät ja se oli fiiliksenä tosi paljon enemmän kuin 15!
Vika radan meille ettenkö sanois varma pätkä koitui kohtaloksi. Z hakee takaakierrot ok ja tässä tuli turmioksi. Luotin takaa-käskyyn hivenen liikaa ja se painoi muurin "läpi". Itsellä oli kiire seuraavalle esteelle (puomi). Keppien haku meni hyvin, hirrmuisesta "JEEE" käskystä tultiin sitten ohjaajan tykö.
Kokkolassakin käytiin ilta-eikun yökisoissa. Andersin radat oli kyllä oikeastaan tosi kivat ja meillä oli molempien ratojen ajan semmonen tappofiilis päällä hylyistä huolimatta. Agirata mentiin esteelle ehkä14 saakka nollalla ja helppo (puomia edeltävä) rima tippui alas, kun oli taas kiire puomille. Sitten lopetettiin ohjaajan juokseminen kesken puomin, kun nolla jäi saamatta ja tyrittiin alastulo... paikattiin se ja hyl. Hypärillä z sekos kakkoshypyn sekaan, veti riman alas rintakehällä ja tussahti rima välissä maahan. rauhoittelin koiran ja kun mitään silmiinpistävää ei näkynyt ja koira paloi radalle, niin jatkettiin. Sen verran pelattiin riskiä, että yhden takaakierron hakemisen sijaan se lähti - aivan oikeutetusti mun liikkeen mukaan - ja jätti esteen välistä. Kepit ok ja koko muu rata myös.
Nyt sitten mietitään, mitä ehditään tehdä ja ilmotaanko juhannuskisoihin. Ois mökki ja kaikkee, mutta a) ei ehditä paljo reenaamaan, kun on töitä, töitä ja töitä. Se kaks viikkoa kun kaikki soittavat ja haluavat koko maailman suunnitelmat valmiiksi. Ihan sama vaikka asiaan varautuis, niin aika loppuu aina. Nyt tehdään töitä (6)8-16, käydään lenkillä ja sieltä takas töihin ja iltahyppyyt koiran kans ja nukkumaan.
Niin ja videokamerakin oli hajonnut. Kuitti tarttis penkoa esille, et sais takuuseen.. Toimi Nokialla ok ja Kokkolassa ei olleskaan. Vaikka oli ladattu ja kaikkee. Mut ei vaan pelannu. Ihan pimeenä koko masiina.ituttaa sekin.
Agirotuun ollaan ilmottu, meillä evustusjoukkue Tuija & Karkki, Saana & Riimi&Tami ja minä ja Zippi :) Oli tosi tosi tosi kiva saada pohjosen (lasken kyl Seinäjoen pohjoseks, kerran oululaisetkin - ja niin varmaan laskee "kehäkolmoselaisetkin" ;) ). Ilmottiin agirotuun la kisoihin myös. Niin ja klagiin. Saas nähdä, pitääkö buukata mökki tai raahautututtaa asuntovaunu Kökkölän rannikolle.
varasin tsipille loppukesäks/syksys luonnetestinkin. Ajankohta riippuu siitä, et päästäänkö varasijakisoihin vaiko ei. Viimestään kuitenkin Ilmajoen testiin mennään. Tosin MH-testin ajattelin riittävän, mutta nyt on lähellä kaks kivaa testiä: oman tokoseuran (aivan, Ilmajoen metsästysseuran koirankoulutusjaosto, josta muuten nousee ihan MM-joukkuetason ei-bordercollieita ;) ) ja sitten MH-testaajien Kerkkä/Tarkka koe Lapualla.
Tämä blogi päivittyy seuraavan kerran, jahka minä oikeasti ehdin - blogipäivitykset on siinä "viimeisessä kastissa" ennen kämpän suursiivousta... Et ei ainakaan ennen juhannusta. Tai lomia. Millon ikinä ovatkaan.
Tässä lyhyt raportti menneestä, yritetään pysyä aikajärjestyksessä:
Gööttireenit Lempäälässä: Olipas kuulkaa hyvät harkat! Ei kaduttanut edes jälkeenpäin Mujusen ratojen skippaaminen P-saaressa (kisat oli yhtäaikaa ja oltiin jo ilmottu). Muutamia hyviä ideoita tuli ratatekemiseen, esim se ohjaajan "vähemmän pyllöttäminen ja enemmän pystyssä oleminen").
Gööttireenien jälkeinen sunnuntai. 2 rataa, Takuttien kisat ja tuomareina Sivakkala. Katarinan kadalla /hyppis/ hukkasin esteen nro 3, ihan normi välistäveto ja mentiin pitkäksi se. Välistävedon eka rima tippu alas. Makoisia keskipaloja oli, kun uskalsi ohjata. Loppupätkällä ohjaamattomuus näkyi ja koira vaan pyöri ja hyöri..
Vesan radalla kolahti myös välistä vedon eka rima alas. Näitä muuten aletaan reenaamaan! Puomi oli täydellinen ollakseen juoksupuomi - mutku meillei semmosta oo.. eli einiin hyvä 2/2. Keskipalat oli taas makoisia, putken jälkeinen takaakierto jolta A:lle ja kepeille oli hyvä ja Z haki ihan ite ne kepit. :) Loppuradassa koira taasen räkytti sitä ohjaamattomuutta, pyörittiin kolmen esteenkin yli. Tältä tais tulla 15 tulokseksi..
Nokialla käytiin kans. 3 rataa, tuomareina Nyberg ja A Huittinen. Eka rata oli hyppäri, jossa ryssittiin tosi helpot kohdat. Takaakiertohypyn rima tuli alas, kun räiskäytin käden alas hypyn päällä. Samainen käsi aiheutti kepeille pyörimisvitosen... näköjänsä piti pitää se alhaalla. Ja sitten pussin jälkeinen hyppy. Jään odottamaan koiran, että tullaan pituudelta yhtä aikaa. Tietty se on edellä ja ei sitten vaan hae sitä hyppyä. 15.
Agiradasta eka meni oli oikeestaan ihan kiva. Siis ilman hipsuja ihan kiva. Ratavirheet tuli yhdeltä pätkältä: muurin palikka, lentokeinu ja seuraava este (takaakierron eka hyppy - yllättikös) kielto. Ajauduin lentokeinun vuoksi väärälle puolelle hyppyä - ei silti, pitäis se toiseltakin puolen osata. Loppurataan, varsinkin keppejen hakemiseen (vekkaus edeltävällä esteellä ja haki kepit välittämättä puomista, joka oli ihan edessä) sekä puomin alastulo oli hyvät ja se oli fiiliksenä tosi paljon enemmän kuin 15!
Vika radan meille ettenkö sanois varma pätkä koitui kohtaloksi. Z hakee takaakierrot ok ja tässä tuli turmioksi. Luotin takaa-käskyyn hivenen liikaa ja se painoi muurin "läpi". Itsellä oli kiire seuraavalle esteelle (puomi). Keppien haku meni hyvin, hirrmuisesta "JEEE" käskystä tultiin sitten ohjaajan tykö.
Kokkolassakin käytiin ilta-eikun yökisoissa. Andersin radat oli kyllä oikeastaan tosi kivat ja meillä oli molempien ratojen ajan semmonen tappofiilis päällä hylyistä huolimatta. Agirata mentiin esteelle ehkä14 saakka nollalla ja helppo (puomia edeltävä) rima tippui alas, kun oli taas kiire puomille. Sitten lopetettiin ohjaajan juokseminen kesken puomin, kun nolla jäi saamatta ja tyrittiin alastulo... paikattiin se ja hyl. Hypärillä z sekos kakkoshypyn sekaan, veti riman alas rintakehällä ja tussahti rima välissä maahan. rauhoittelin koiran ja kun mitään silmiinpistävää ei näkynyt ja koira paloi radalle, niin jatkettiin. Sen verran pelattiin riskiä, että yhden takaakierron hakemisen sijaan se lähti - aivan oikeutetusti mun liikkeen mukaan - ja jätti esteen välistä. Kepit ok ja koko muu rata myös.
Nyt sitten mietitään, mitä ehditään tehdä ja ilmotaanko juhannuskisoihin. Ois mökki ja kaikkee, mutta a) ei ehditä paljo reenaamaan, kun on töitä, töitä ja töitä. Se kaks viikkoa kun kaikki soittavat ja haluavat koko maailman suunnitelmat valmiiksi. Ihan sama vaikka asiaan varautuis, niin aika loppuu aina. Nyt tehdään töitä (6)8-16, käydään lenkillä ja sieltä takas töihin ja iltahyppyyt koiran kans ja nukkumaan.
Niin ja videokamerakin oli hajonnut. Kuitti tarttis penkoa esille, et sais takuuseen.. Toimi Nokialla ok ja Kokkolassa ei olleskaan. Vaikka oli ladattu ja kaikkee. Mut ei vaan pelannu. Ihan pimeenä koko masiina.ituttaa sekin.
Agirotuun ollaan ilmottu, meillä evustusjoukkue Tuija & Karkki, Saana & Riimi&Tami ja minä ja Zippi :) Oli tosi tosi tosi kiva saada pohjosen (lasken kyl Seinäjoen pohjoseks, kerran oululaisetkin - ja niin varmaan laskee "kehäkolmoselaisetkin" ;) ). Ilmottiin agirotuun la kisoihin myös. Niin ja klagiin. Saas nähdä, pitääkö buukata mökki tai raahautututtaa asuntovaunu Kökkölän rannikolle.
varasin tsipille loppukesäks/syksys luonnetestinkin. Ajankohta riippuu siitä, et päästäänkö varasijakisoihin vaiko ei. Viimestään kuitenkin Ilmajoen testiin mennään. Tosin MH-testin ajattelin riittävän, mutta nyt on lähellä kaks kivaa testiä: oman tokoseuran (aivan, Ilmajoen metsästysseuran koirankoulutusjaosto, josta muuten nousee ihan MM-joukkuetason ei-bordercollieita ;) ) ja sitten MH-testaajien Kerkkä/Tarkka koe Lapualla.
Tämä blogi päivittyy seuraavan kerran, jahka minä oikeasti ehdin - blogipäivitykset on siinä "viimeisessä kastissa" ennen kämpän suursiivousta... Et ei ainakaan ennen juhannusta. Tai lomia. Millon ikinä ovatkaan.
maanantai 12. huhtikuuta 2010
Vöyrillä
Varsinainen eka kakkosluokan kisapäivä oli sitten Vöyrillä. Aamulla heräsin ja nukuin koko yön tosi katkonaisesti - koko ajan oli pelko persiissä, että nukun pommiin... ja sama fiilis oli aamulla, että varmasti oon jo myöhässä. Ei voinut käsittää, että ne alkaa vasta yhden jälkeen ne kisat. Entä sitten, kun tuli kisapaikalle, siellähän oli rataantutustuminen menossa. Ja sitten itse kisat - tuntui, että paikalla on nuo ja nuo ja nuo, piti "kauhistella" asiaa jo etukäteen. Miksi. Eihän kukaan muu meidän suoritukseen voi edes vaikuttaa. Onneksi asiat alkoi järkiintymäänkin siinä ja rataantutustumisessa oli kyllä jo ihan normiolo :D
Niin ja rataraporteissa lupaan tästälähtien mainita myös positiivisia asioita, ihan vaan siitä syystä että lynkkaan itteäni muuten ihan maanrakoon..
Ekalla radalla tuomarina oli Herralan Ritva. Meidän kohtaloksi koitui kakkoshyppy, josta tuli kielto ja siihen se nolla sitten menikin. Kepeille tultiin suorasta putkesta 180 käännös ja se meni tosi hyvin. Muutaman esteen päässä koira sitten juoksi putkeen estettä liian aikaisin ja video karusti paljasti, että minähän sen sinne takanaleikkauksella oikein työnsin. Mutta sitten loppurata - tai tarkemmin ottaen puomi. Kontakti tehtiin nyt kisoissakin (tosin hyl alla, joten "uskalsin") :D
Kakkosradalla oli tuomarina Mujunen - tätä mä etukäteen olin jo hirvitellyt. Rata oli kaaamean helppo! Kolme hyppyä ja vähän vinosti puomille, josta suoraan pituus ja u-mutkaputki. Siitä suoraan hyppy - a- hyppy, loiva käännös kypylle ja jatkettiin taas kohti takaseinää keinu-muuri- ja u-mutkaputki. Siitä suora lähestyminen kepeille ja vähän kurvin kaltaista ja neljän hypyn loppusuora. En muista näin helppoa ykköstenkään rataa. Mutta löytyi sieltä ne virheen paikatkin, kuulkaas. Kolmoshypyltä vein koiran ohi ja siitä vitonen. Sitten tuli puomi ja sen alastulo, jossa sitten kokeilin, että kestääkö se sivuirtoamista alastulossa. Ja alas tuli ilman kontaktia. Paikattiin se ja siinäpä sekin tuloksettomuuden syy. Mutta yritti sentäs pysähtyä..
Seuraavana ois sitten omat kisat - 3 starttia ykkösten kisojen jälkeen jahka eka huhkitaan töissä kolmosluokat edellispäivänä. Toivotaan hyviä kelejä ulkokauden alkuun!
Niin ja mietinnässä ois nyt vielä nämä Mujusen radat.. Lähteäkkö Pietarsaaren kisoihin, jossa Mujunen (kun Kokkolassa ois helatorstaina kisat) vai suunnatakko Tampereelle Jalosen silmien alle? En siis yhdestä hylystä kauhistunut tosiaankaan, mutta nuo suoraanpaahtamiset tuntuvat niin vaikeilta...
Yritän taas muistaa päivitellä blogia, vaikka välillä tänne raportointi vähän jollain tapaa turhalta tuntuu. Mutta tällä tavoin tulee nyt pidettyä vähän rätinkiä siitä, että mitä on tehty.
Niin ja tällä viikolla tehdään muuten vissiin paikkamakuuharjotuksia, eli sitä tokoakin vähäsen. Agin puolelta vuoden tavoite on täyttynyt ja tokokisoista moinen vielä puuttuu, eikä se varmasti harjoittelematta tule. Siis hyvän mielen kisa ja toivottavasti se ykköstulos.
Niin ja rataraporteissa lupaan tästälähtien mainita myös positiivisia asioita, ihan vaan siitä syystä että lynkkaan itteäni muuten ihan maanrakoon..
Ekalla radalla tuomarina oli Herralan Ritva. Meidän kohtaloksi koitui kakkoshyppy, josta tuli kielto ja siihen se nolla sitten menikin. Kepeille tultiin suorasta putkesta 180 käännös ja se meni tosi hyvin. Muutaman esteen päässä koira sitten juoksi putkeen estettä liian aikaisin ja video karusti paljasti, että minähän sen sinne takanaleikkauksella oikein työnsin. Mutta sitten loppurata - tai tarkemmin ottaen puomi. Kontakti tehtiin nyt kisoissakin (tosin hyl alla, joten "uskalsin") :D
Kakkosradalla oli tuomarina Mujunen - tätä mä etukäteen olin jo hirvitellyt. Rata oli kaaamean helppo! Kolme hyppyä ja vähän vinosti puomille, josta suoraan pituus ja u-mutkaputki. Siitä suoraan hyppy - a- hyppy, loiva käännös kypylle ja jatkettiin taas kohti takaseinää keinu-muuri- ja u-mutkaputki. Siitä suora lähestyminen kepeille ja vähän kurvin kaltaista ja neljän hypyn loppusuora. En muista näin helppoa ykköstenkään rataa. Mutta löytyi sieltä ne virheen paikatkin, kuulkaas. Kolmoshypyltä vein koiran ohi ja siitä vitonen. Sitten tuli puomi ja sen alastulo, jossa sitten kokeilin, että kestääkö se sivuirtoamista alastulossa. Ja alas tuli ilman kontaktia. Paikattiin se ja siinäpä sekin tuloksettomuuden syy. Mutta yritti sentäs pysähtyä..
Seuraavana ois sitten omat kisat - 3 starttia ykkösten kisojen jälkeen jahka eka huhkitaan töissä kolmosluokat edellispäivänä. Toivotaan hyviä kelejä ulkokauden alkuun!
Niin ja mietinnässä ois nyt vielä nämä Mujusen radat.. Lähteäkkö Pietarsaaren kisoihin, jossa Mujunen (kun Kokkolassa ois helatorstaina kisat) vai suunnatakko Tampereelle Jalosen silmien alle? En siis yhdestä hylystä kauhistunut tosiaankaan, mutta nuo suoraanpaahtamiset tuntuvat niin vaikeilta...
Yritän taas muistaa päivitellä blogia, vaikka välillä tänne raportointi vähän jollain tapaa turhalta tuntuu. Mutta tällä tavoin tulee nyt pidettyä vähän rätinkiä siitä, että mitä on tehty.
Niin ja tällä viikolla tehdään muuten vissiin paikkamakuuharjotuksia, eli sitä tokoakin vähäsen. Agin puolelta vuoden tavoite on täyttynyt ja tokokisoista moinen vielä puuttuu, eikä se varmasti harjoittelematta tule. Siis hyvän mielen kisa ja toivottavasti se ykköstulos.
sunnuntai 14. helmikuuta 2010
Kisakuulumisia
Pikaiseltaan päivitystä kisakuulumisiin: 7.2. lähdettiin porukalla Tampereen kisoihin, päivä oli kyllä jo etukäteen piiitkä - mini3 aloitti ja meillä oli startti sitten vasta neljän tietämillä. Mutta kiva oli lähteä katsastelemaan ratoja - eli lörpötellä kiireettä kentän laidalla ;) Eva oli paikalla kisaamassa Ansa-göötin kanssa ja toi iltapäivällä näytille Rysän <3 Aivan ihuna!
Zipin kanssa rata oli alussa virheen kyttäystä - ja tulihan se sitten sieltä.. Koira meni pujottelussa kakkosväliin, ois pitäny malttaa ite askeleen verran odottaa. Otin sitten edelliseltä hypyltä kepeille syötön uusiksi.
Ystävänpäiväviikonloppuna mentiin Ouluun kisaamaan ja visiitille opiskelukavereiden tykö. Lauantaina radoilta tuloksena nolla ja toiselta radalta 15 (pukkasin yhden esteen kumoon ja vika rima tippui, kun en juossut loppuun saakka). Lauantaina tuomarinpuhuttelussa painotettiin sitä, että kontakteja ei treenata ja hylyn jälkeen kisan omaisesti rata läpi. Ilmeisesti jotkut ei totelleet, kun kesken luokan otettiin natsimeininki "hylyn jälkeen välittömästi pois radalta". Samalla lailla mentiin myös b-kisa, että menis oppi perille. Oli muuten omalla tavallaan hyväkin juttu - ei laittanut ite läskiksi hommaa virheen jälkeen :)
Sunnuntaina radat oli sitten oikeita juoksuratoja ja yhdistelmä levännyt koira, pehmeä pohja ja iltaa istunut omistaja ei oikein toiminut :D - esim. D-kisan loppusuoralla ei kyllä jaksanut juosta paljo yhtään. A:n jälkeen oli suoraan edessä hyppy, siitä 180 astetta hyppy ja sen jälkeen suora putki ja "jaakotushyppy", sitten kirmattiin vielä kahden suorassa linjassa olevan hypyn kautta maaliin. Zippi pyöri ja hyöri, kun mä jäin sen suoran putken kohdalla jo jälkeen... Viikonlopun tulostasosta kertonee sekin jotain, kun voitettiin C-kisa tuloksella 15.. sanoin tuomarille (Pajari), että kaikenmoisia räkäratoja sitä palkitaankin ;) Mutta mielellään kyllä otettiin kisalahjakortti palkinnoks.
Sunnuntaina lähdettiin sitten kisojen jälkeen Elinan kans hyppyyttään koirat. Tiivi ja Vinha juoksutti sitten (T)sippiä, näyttää olevan melko rauhallinen koira nyt ;) Tiivi ja Zippi on kyllä tosi samannäköisiä - mä varmaan pariin kertaan komensin lenkillä Tiiviä Zippinä :D
Nyt sitten huilitaankin vissiin omiin kisoihin (13.3.) saakka - eli omistajalla olympiatauko (tai ehkäehkäehkä Turun kisa viikkoa ennen) Kiitti Tuijalle ja Tanjalle koirajeesingistä ja Mariannelle videoinnin delegoinnista! Niin ja hurjasti onnea menolipusta kolmosiin!
Zipin kanssa rata oli alussa virheen kyttäystä - ja tulihan se sitten sieltä.. Koira meni pujottelussa kakkosväliin, ois pitäny malttaa ite askeleen verran odottaa. Otin sitten edelliseltä hypyltä kepeille syötön uusiksi.
Ystävänpäiväviikonloppuna mentiin Ouluun kisaamaan ja visiitille opiskelukavereiden tykö. Lauantaina radoilta tuloksena nolla ja toiselta radalta 15 (pukkasin yhden esteen kumoon ja vika rima tippui, kun en juossut loppuun saakka). Lauantaina tuomarinpuhuttelussa painotettiin sitä, että kontakteja ei treenata ja hylyn jälkeen kisan omaisesti rata läpi. Ilmeisesti jotkut ei totelleet, kun kesken luokan otettiin natsimeininki "hylyn jälkeen välittömästi pois radalta". Samalla lailla mentiin myös b-kisa, että menis oppi perille. Oli muuten omalla tavallaan hyväkin juttu - ei laittanut ite läskiksi hommaa virheen jälkeen :)
Sunnuntaina radat oli sitten oikeita juoksuratoja ja yhdistelmä levännyt koira, pehmeä pohja ja iltaa istunut omistaja ei oikein toiminut :D - esim. D-kisan loppusuoralla ei kyllä jaksanut juosta paljo yhtään. A:n jälkeen oli suoraan edessä hyppy, siitä 180 astetta hyppy ja sen jälkeen suora putki ja "jaakotushyppy", sitten kirmattiin vielä kahden suorassa linjassa olevan hypyn kautta maaliin. Zippi pyöri ja hyöri, kun mä jäin sen suoran putken kohdalla jo jälkeen... Viikonlopun tulostasosta kertonee sekin jotain, kun voitettiin C-kisa tuloksella 15.. sanoin tuomarille (Pajari), että kaikenmoisia räkäratoja sitä palkitaankin ;) Mutta mielellään kyllä otettiin kisalahjakortti palkinnoks.
Sunnuntaina lähdettiin sitten kisojen jälkeen Elinan kans hyppyyttään koirat. Tiivi ja Vinha juoksutti sitten (T)sippiä, näyttää olevan melko rauhallinen koira nyt ;) Tiivi ja Zippi on kyllä tosi samannäköisiä - mä varmaan pariin kertaan komensin lenkillä Tiiviä Zippinä :D
Nyt sitten huilitaankin vissiin omiin kisoihin (13.3.) saakka - eli omistajalla olympiatauko (tai ehkäehkäehkä Turun kisa viikkoa ennen) Kiitti Tuijalle ja Tanjalle koirajeesingistä ja Mariannelle videoinnin delegoinnista! Niin ja hurjasti onnea menolipusta kolmosiin!
tiistai 18. elokuuta 2009
Gööttimestaruuksien viikonloppureissu
Viikonloppuna käytiin gööttimestaruusreissu Oulussa ja alkulämmittelyinä oli Kokkolassa K-PKK:n agikisat (hyppyrata ja agi). Tuloksia Kokkolasta ei tullut (voisiko sanoa taaskaan). Vauhtia oli ekalla radalla hallitsemattoman paljon ja ajauduin varmistamaan puomin kontaktia vastakädellä, eikä siitä enää sitten päästy ohjaamaan rataa suunnitelmien mukaisesti - putkikäskytyksellä koira sitten haki ohjaajan puoleisen putken, niin kuin loogista oli. Hyppyrata oli hankala ja kommentteina tuli tännittely hyppyjen päällä - ja aiheesta. Rata oli kyllä muutenkin fiasko, rataantutustumisen jälkeen ei oikein ollut ajatusta miten ohjata se läpi. Halutaan ostaa radanlukutaito... Mutta jotain hyvää näistäkin radoista löydetään väkisinkin, keppien haku oli koiralle hyvä ja samoin keinu, joka mentiin vauhdilla :) Myös rengas meni suitsaitsukkelaan.
Kokkolasta hypättiin Merjan kyytiin ja jatkettiin gööttimestaruuksiin Ouluun. Illalla lyhcol Ykä starttasi kolmosissa ja siitä suunnattiin ala turkki-pitserian kautta majapaikkaan. Aamulla lähdetiin ani varhain lenkille ja siitä Haukkukeitaalle, kun miniykkösten rataantutustuminen alkoi jo kahdeksalta. Eka rata oli jotenkin tönkkö itseltä. En "uskaltanut" käskyttää koiraa ja se oli epävarman oloinen. Tuloksena radalta oli se hylky, tosin tämä oli ensimmäinen laatuaan ja tuli kielloista. Aiemmat hylyt kun on napsittu vääristä radoista. Eka kielto kepeiltä, ohjaaja jäljessä. Toinen kielto tuli kun taas vastakäsi näytti omiaan, nyt väärään putken päähän ja kolmas kielto loppusuoran esteiden välissä pyörähtämisestä. Tuomarin linja ykkösissä oli tiukka, mutta ei me mitään oikeusmurhaa koettu.
Toinen rata oli mielestäni aivan erilainen, kuin nämä viikonlopun muut räpellykset. Tulosten valossa saatiin radalta kymppi, joka olis voinut helpostikin olla vähintään vitonen. Eka kielto tuli, kun oletin Zipin hakevan kakkosputken - mutta koira ei aikana ennen telepatiaa sitä päätä lukinnut, kun ohjausyksiköstä ei vinkkejä moiseen tullut. Loppurataan olen kyllä tyytyväinen. Ensinnäkin en lyönyt hanskoja tiskiin, vaan ohjasin ja toisekseen ohjasin suunnitelmien mukaan (mikä ei sekään itsestäänselvyys ole). Toinen kielto koiralle tuli loppusuoran (hyppy-puomi-rengas-hyppy) renkaan ohituksesta, lopetin itse ohjauksen liian aikaisin, kun jäin katsomaan puomin tekemistä. Päästiin kuitenkin nelisen sekuntia alle ihanneajan, vaikka putken ja renkaan korjaamisiin tuhrautui aikaa liki kymmenen sekuntia... Mutta kun se puuttuva palanen olisi ollut!
Parasta kisareissulla oli kyllä muiden gööttien (niitä oli tosi paljon, vaikka kisat pohjoisessa olikin) ja ihmisten näkeminen, Elinaa en ollut nähnyt aikoihin ja oli tosi mukava nähdä, vaikkakin pikaisesti! Laitetaan mh-videota tulemaan postitse, jahka sen sähköiseksi saan (toivottavasti ei montaa vuotta mäne) ;)
Jyväskylän suunnalta kisadebyytin tekivät Maria ja Sohvi, vaikka tulosta ei tullutkaan, niin oli kyllä kiva nähdä! Muista kinuta kisakirja multa, se kulkee pösössä. Niin ja jos vaihtarireissun aikana Sohvi tarvitsee juoksuttajaa, niin Zippi on valmis.
Mestaruuksissa oli mukana myös Tami ja Saana, joita ei oltukaan vissiin nähty sitten viime kesän! Oli kiva, että koirakko palasi takaisin radoille niinkin nopeasti leikkauksen jälkeen - mutta eikös se niin mene, että urheilija ei tervettä päivää näe! Tsemppiä Saana ens viikonlopun karkeloihin!
Tuija urakoi agiradoilla kahden göötin kera nollitellen molemmilla. Hyvä MP ja Karkki sekä kartturi! Karkilla oli varsinkin tullut vauhtia lisää ja oli kyllä ihanaa nähdä parin tekemistä - yhdessä :)
Gööttimestaruuden nappasi Topi ja Stiina, onnea mansesterin suuntaan sekä tsemppiä nollajahtiin molemmille koirille! Kiitokset treenivinkeistä, josko pää päivittyisi pikkuhiljaa tälle vuosituhannelle agin suhteen :)
Pohjanmaan gööteistä siitä edustamisesta vastasivat Merja ja Romi, jotka nousivat takaisin kolmosten nollakerhoon, huippua! Niin ja kyllä se nahkalassiekin osasi! Kiitokset Merjalle reissuseurasta, kyllä kilometrit olivat paljon lyhyempiä! Tosin ne pitkät kilometrit alkoivat sitten Kokkolasta.
Oli ihana päästä maanantaina töihin lepäämään ;)
Kokkolasta hypättiin Merjan kyytiin ja jatkettiin gööttimestaruuksiin Ouluun. Illalla lyhcol Ykä starttasi kolmosissa ja siitä suunnattiin ala turkki-pitserian kautta majapaikkaan. Aamulla lähdetiin ani varhain lenkille ja siitä Haukkukeitaalle, kun miniykkösten rataantutustuminen alkoi jo kahdeksalta. Eka rata oli jotenkin tönkkö itseltä. En "uskaltanut" käskyttää koiraa ja se oli epävarman oloinen. Tuloksena radalta oli se hylky, tosin tämä oli ensimmäinen laatuaan ja tuli kielloista. Aiemmat hylyt kun on napsittu vääristä radoista. Eka kielto kepeiltä, ohjaaja jäljessä. Toinen kielto tuli kun taas vastakäsi näytti omiaan, nyt väärään putken päähän ja kolmas kielto loppusuoran esteiden välissä pyörähtämisestä. Tuomarin linja ykkösissä oli tiukka, mutta ei me mitään oikeusmurhaa koettu.
Toinen rata oli mielestäni aivan erilainen, kuin nämä viikonlopun muut räpellykset. Tulosten valossa saatiin radalta kymppi, joka olis voinut helpostikin olla vähintään vitonen. Eka kielto tuli, kun oletin Zipin hakevan kakkosputken - mutta koira ei aikana ennen telepatiaa sitä päätä lukinnut, kun ohjausyksiköstä ei vinkkejä moiseen tullut. Loppurataan olen kyllä tyytyväinen. Ensinnäkin en lyönyt hanskoja tiskiin, vaan ohjasin ja toisekseen ohjasin suunnitelmien mukaan (mikä ei sekään itsestäänselvyys ole). Toinen kielto koiralle tuli loppusuoran (hyppy-puomi-rengas-hyppy) renkaan ohituksesta, lopetin itse ohjauksen liian aikaisin, kun jäin katsomaan puomin tekemistä. Päästiin kuitenkin nelisen sekuntia alle ihanneajan, vaikka putken ja renkaan korjaamisiin tuhrautui aikaa liki kymmenen sekuntia... Mutta kun se puuttuva palanen olisi ollut!
Parasta kisareissulla oli kyllä muiden gööttien (niitä oli tosi paljon, vaikka kisat pohjoisessa olikin) ja ihmisten näkeminen, Elinaa en ollut nähnyt aikoihin ja oli tosi mukava nähdä, vaikkakin pikaisesti! Laitetaan mh-videota tulemaan postitse, jahka sen sähköiseksi saan (toivottavasti ei montaa vuotta mäne) ;)
Jyväskylän suunnalta kisadebyytin tekivät Maria ja Sohvi, vaikka tulosta ei tullutkaan, niin oli kyllä kiva nähdä! Muista kinuta kisakirja multa, se kulkee pösössä. Niin ja jos vaihtarireissun aikana Sohvi tarvitsee juoksuttajaa, niin Zippi on valmis.
Mestaruuksissa oli mukana myös Tami ja Saana, joita ei oltukaan vissiin nähty sitten viime kesän! Oli kiva, että koirakko palasi takaisin radoille niinkin nopeasti leikkauksen jälkeen - mutta eikös se niin mene, että urheilija ei tervettä päivää näe! Tsemppiä Saana ens viikonlopun karkeloihin!
Tuija urakoi agiradoilla kahden göötin kera nollitellen molemmilla. Hyvä MP ja Karkki sekä kartturi! Karkilla oli varsinkin tullut vauhtia lisää ja oli kyllä ihanaa nähdä parin tekemistä - yhdessä :)
Gööttimestaruuden nappasi Topi ja Stiina, onnea mansesterin suuntaan sekä tsemppiä nollajahtiin molemmille koirille! Kiitokset treenivinkeistä, josko pää päivittyisi pikkuhiljaa tälle vuosituhannelle agin suhteen :)
Pohjanmaan gööteistä siitä edustamisesta vastasivat Merja ja Romi, jotka nousivat takaisin kolmosten nollakerhoon, huippua! Niin ja kyllä se nahkalassiekin osasi! Kiitokset Merjalle reissuseurasta, kyllä kilometrit olivat paljon lyhyempiä! Tosin ne pitkät kilometrit alkoivat sitten Kokkolasta.
Oli ihana päästä maanantaina töihin lepäämään ;)
maanantai 6. heinäkuuta 2009
Agirotu 2009
Agireissut etelään jatkuivat, tällä kertaa ajeltiin Nastolaan Agirotuun. Kiitokset Stiinalle majapaikan tarjoamisesta!
Olin ilmoittanut Zipin lauantain FAO-karsintakisaan ja sitten sunnuntaille oli luvissa rotujoukkuekisa. Lauantain rata mentiin ohjauksellisesti miltein suunnitelmien mukaisesti, muurin hypyn persjätön jätin tekemättä ja varmistelin hypyn. Oli tosi opettavaista, kun sitten rataa syynanneet antoi palautetta juoksusta ja mun liikkumisesta, nyt pitää kyllä kiinnittää omiin kinttuihin enemmän huomiota... Alle ihanneajan mentiin, puomin jälkeiseltä renkaalta tuli kielto, kun ohjaaja tupeksi niin kaukana. Yllätys oli kuitenkin melkoinen, kun huomattiin tuloslistoilta radan riittäneen FAO-finaaliin. Radalle pääsi 7 ykkösluokan koirakkoa ja oltiin juuri seitsemänsiä.
Odotellessa rataa käytiin harjoittelemassa puomin juoksemista. FAO-finaalin rata oli kiva, tosin meidän tuloshaaveet kariutui jo kolmannelle esteelle (putken väärä pää). Luulin ainakin, että juoksin radalla paremmin mitä aamun radalla. Puomin ohjaus oli ainakin erilainen, siihen olen tyytyväinen. Ja tuli liki jeesustelttailmiö, kun huomasi miten koiraa pystyy kuitenkin vedättämään - kiitokset Evalle ja muille tsemppauksesta ja vinkeistä! Avointen SM-kultaa nappasi Päivi ja Leila, oli kyllä mahtavan näköistä menoa :)
Gööttien meno jatkui sunnuntain rotuviesteissä: kilpailevien sarjassa joukkue oli toinen ja alokasjoukkueet ottivat tuplavoiton. Meidän alojoukkue oli tuloksissa 7. Rata oli kiva profiililtaan ja vaikka koira alkoi ollakin jo vähän väsähtänyt, niin edettiin reippaasti JA tehtiin eka nolla vierailla esteillä :) Rata oli muutenkin sujuva, tosin siinä ei kyllä sitä keinua ollut...
Agirotu oli kyllä tapahtumana mahtava ja hyvin järjestetty! Kisaratoja oli neljä ja harkka-esteitä paljon! Varsinkin finaalin kuulutus oli kyllä hersyvän hauska! Terkut gööttiporukalle, rotumestaruuksissa nähdään! Oli tosi mukava nähdä pitkästä aikaa Paulaa (ja göötti Kaimaa), vissiin siitä edellisestä kerrasta oli kulunut 7 vuotta? :D
Mutta vaikka reissussa olikin mukavaa, niin omaa sänkyä ei voita mikään! Kyllä uni maittoi.
Olin ilmoittanut Zipin lauantain FAO-karsintakisaan ja sitten sunnuntaille oli luvissa rotujoukkuekisa. Lauantain rata mentiin ohjauksellisesti miltein suunnitelmien mukaisesti, muurin hypyn persjätön jätin tekemättä ja varmistelin hypyn. Oli tosi opettavaista, kun sitten rataa syynanneet antoi palautetta juoksusta ja mun liikkumisesta, nyt pitää kyllä kiinnittää omiin kinttuihin enemmän huomiota... Alle ihanneajan mentiin, puomin jälkeiseltä renkaalta tuli kielto, kun ohjaaja tupeksi niin kaukana. Yllätys oli kuitenkin melkoinen, kun huomattiin tuloslistoilta radan riittäneen FAO-finaaliin. Radalle pääsi 7 ykkösluokan koirakkoa ja oltiin juuri seitsemänsiä.
Odotellessa rataa käytiin harjoittelemassa puomin juoksemista. FAO-finaalin rata oli kiva, tosin meidän tuloshaaveet kariutui jo kolmannelle esteelle (putken väärä pää). Luulin ainakin, että juoksin radalla paremmin mitä aamun radalla. Puomin ohjaus oli ainakin erilainen, siihen olen tyytyväinen. Ja tuli liki jeesustelttailmiö, kun huomasi miten koiraa pystyy kuitenkin vedättämään - kiitokset Evalle ja muille tsemppauksesta ja vinkeistä! Avointen SM-kultaa nappasi Päivi ja Leila, oli kyllä mahtavan näköistä menoa :)
Gööttien meno jatkui sunnuntain rotuviesteissä: kilpailevien sarjassa joukkue oli toinen ja alokasjoukkueet ottivat tuplavoiton. Meidän alojoukkue oli tuloksissa 7. Rata oli kiva profiililtaan ja vaikka koira alkoi ollakin jo vähän väsähtänyt, niin edettiin reippaasti JA tehtiin eka nolla vierailla esteillä :) Rata oli muutenkin sujuva, tosin siinä ei kyllä sitä keinua ollut...
Agirotu oli kyllä tapahtumana mahtava ja hyvin järjestetty! Kisaratoja oli neljä ja harkka-esteitä paljon! Varsinkin finaalin kuulutus oli kyllä hersyvän hauska! Terkut gööttiporukalle, rotumestaruuksissa nähdään! Oli tosi mukava nähdä pitkästä aikaa Paulaa (ja göötti Kaimaa), vissiin siitä edellisestä kerrasta oli kulunut 7 vuotta? :D
Mutta vaikka reissussa olikin mukavaa, niin omaa sänkyä ei voita mikään! Kyllä uni maittoi.
perjantai 12. kesäkuuta 2009
Kokkolan iltakisat
Torstai-illan ratoksi ajeltiin Kokkolaan iltakisoihin, joista saldona oli rutkasti kokemusta vieraista esteistä (me ollaan harjoiteltu ja kisattu oikeastaan vain oman seuran esteillä). Ensimmäinen rata oli profiililtaan kiva, minusta se oli aivan normaali ykkösten rata. Meidän ongelmaksi koitui pätkä, josta oli kepeiltä takaakiertona hyppy, jolta keinulle ja siitä putkeen ja edelleen A:lle. Kepit meni näistä ok, samoin se takaakiertohyppy. Mutta se keinu, se keinu. Ohjaaja kun oletti liikoja ja ajatteli koiran tulevan sen keinun liki ohjaamatta. Lisäksi uusi keinu taisi olla Zipille vähän outo - meillä kun on keinua tahkottu muutenkin... Empimisen jälkeen koira meni keinun, ok pysäytys kontaktille (josta se keinulla mielellään kaahaisi pois) ja lähetys putkelle. Sitten mentiinkin A:n viereen kyttäämään, että milloin pötkylä tulee näkyviin putkesta. Koira lukitsi minut eikä estettä -> ohitus. Lähetin uudestaan sen putkeen ja loppurata ok (Miira, myös puomi ;)). Paitsi joo, putken väärän pään se haki ja syynkin tiedän. Se oli liian vikkelä mulle radalla ja mun liike vei putken päähän, mutta aivan oikeaan päähän se meni - just sinne, mihin ohjattiin!
Toinen rata oli huomattavasti parempi! Keinulle tultiin useamman hypyn jälkeen ja koira oli jo kovasti menopäällä. Ohjasin myös keinun (vein kädellä) ja se mentiin läpi tuosta noin vaan! Kepit ok, kaikki muukin meni just eikä melkein, paitsi se putkeen lähetys - jossa se taas haki sen väärän pään. Edeltävällä hypyllä olis pitänyt tehdä takanaleikkaus tai jotain. Mulla kun on nyt semmoinen ongelma, että aiempi agikoira oli mallia käsijarru ja nyt, kun on etenevää sorttia, niin en osaa vielä itse lukea näitä ratoja nopean koiran näkövinkkelistä... Loppurata meni hyvin, putkelta se haki takaahypyn niin hyvin, vaikka ohjaaja oli metrien päässä suunnitellusta. Loppusuoralle käänsin sylkkärillä suunnitelmien mukaan.
Saila ja Pinna saivat hyl ja 5, se puomin alastulokontakti... Kiitti siskolle kahveista ja kisatsempistä sekä -studiosta ;)
Niin ja vaikka hylky tuli, niin kotiin ajeltiin suu messingillä. Kun ohjaus oli mukana, niin mukavaa oli ja rata luisti! Mukava oli myös nähdä vanhoja agituttuja!
Toinen rata oli huomattavasti parempi! Keinulle tultiin useamman hypyn jälkeen ja koira oli jo kovasti menopäällä. Ohjasin myös keinun (vein kädellä) ja se mentiin läpi tuosta noin vaan! Kepit ok, kaikki muukin meni just eikä melkein, paitsi se putkeen lähetys - jossa se taas haki sen väärän pään. Edeltävällä hypyllä olis pitänyt tehdä takanaleikkaus tai jotain. Mulla kun on nyt semmoinen ongelma, että aiempi agikoira oli mallia käsijarru ja nyt, kun on etenevää sorttia, niin en osaa vielä itse lukea näitä ratoja nopean koiran näkövinkkelistä... Loppurata meni hyvin, putkelta se haki takaahypyn niin hyvin, vaikka ohjaaja oli metrien päässä suunnitellusta. Loppusuoralle käänsin sylkkärillä suunnitelmien mukaan.
Saila ja Pinna saivat hyl ja 5, se puomin alastulokontakti... Kiitti siskolle kahveista ja kisatsempistä sekä -studiosta ;)
Niin ja vaikka hylky tuli, niin kotiin ajeltiin suu messingillä. Kun ohjaus oli mukana, niin mukavaa oli ja rata luisti! Mukava oli myös nähdä vanhoja agituttuja!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)